keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Breathing, lifeless, you're afraid not to live

Oho. Tais tosiaan lähtee vähän käsistä toi shoppailu. Varoitan :D Noh, alotetaas vaikka näillä Ashin ihanuuksilla.


Mä olin koko syksyn haaveillut kiilakorkotennareista. En meinannu löytää MISTÄÄN juuri sellasia kun olin hakenut, Brandoksen sivuilta kävin katselemassa Ashin samantyyppisiä United-mallisia popoja, mutta en raaskinut ostaa niitä koska olivat mokkanahkaa ja mä onnistun aina suojasuihkeista huolimatta saamaan niihin aina damagee. Hö. Mut sit kun pongasin nää nahkaiset Thelmat Shopbopilta, en voinut olla tilaamatta. Ai niin, olin omaa tyhmyyttäni mokannut jotain tilausvaiheessa ja kengät jumittui tulliin kuukaudeks ennenkun sain panttivangit sieltä pois. Mutta oli sen arvoiset ja voisin toistekin tilata tuolta jotain. Jäi nimittäin superhyvä mieli kun olivat niin avuliaita siellä selvittämään missä päin maailmaa kengät menevät ja vastasivat viesteihin melkein välittömästi. Jee!

Sittennniin. Mä etin Porille joululahjaks jotain kivaa t-paitaa tai hihatonta ja aattelin että toki Iron Fistin mallistosta löytyy aina makeita juttuja. Niinpä suunnistin Aleksanterinkadulle ja Bronxiin, mutta eihän sieltä mitään kivaa miesten vaatetta löytynyt. Ite jäin ihastelemaan kaikkea, -tietysti. Kaikki oli vielä -25%. Lopulta lähdin pelkkien hiusvärien kanssa ulos kaupasta niinkun aina ennenkin.

Jatkoin etsintää Ideaparkissa, mutta ei sielläkään onnistanu. Mutta mä sorruin Warehousessa, oho. Löysin itelle kivoja joululahjoja :D

Iron Fist Manslayer (tuleeks kesä pian?)

Iron Fist Sweet Skull O' Mine

Ja ettei tässä touhussa olis järjen hiventäkään niin kotona klikkasin itseni Bronxin nettisivuille ja tilasin vähän lisää kaikkea. Nettikaupassa on myös sama -25% kaikesta vielä joulukuun ajan. Toimitus oli huippunopeeta, tilasin keskellä yötä ja tavarat oli jo seuraavana iltana lähisiwassa. :)

Iron Fist New Rider. Mä halusin nää kiilakorkosina, mutta eihän niitä enää mistään saanut. Toisaalta nääkin on superkivat ja pyörittelin näitä käsissäni liikkeessäkin. 

Iron Fist Bowed Over. Mun maailman kivoin Barcelonasta ostettu rahapussi meni rikki ja sen jälkeen mikään kukkaro ei oo herättänyt mitää tunteita :D Ei ennen tätä. Tää oli niin mun näköinen ja sopivan iso mun miljoonalle kortille. Rahaa tänne ei enää ole laittaakaan näiden ostosten jälkeen, haha. 

Nyt vois vähän taas rauhottua. Ehkä. Niin varmaan, tälläkin hetkellä on neljän eri nettikaupan sivut auki... Mut kun ne alet! 

PS. haluan vaan ilmottaa, että löysin kun löysinkin kaikki joululahjat muille, enkä ostanut pelkästään itselleni. Haha.




maanantai 24. joulukuuta 2012

Did you ever hear what I told you?

On ollut ihan hullu kiire koko ajan. Hermoja on kiristänyt, oon kiukutellut väärille ihmisille ja ollut pettynyt itseeni kun en ole ehtinyt enkä jaksanut nähdä ketään. Koti on ollut kaaoksen vallassa ja puhelin soinut taukoamatta. Mutta onneks nyt kaikki on takanapäin ja onpas tässä tapahtunut paljon hyvääkin.

Mun päähän taottiin järkeä ja lopulta tajusin itekin ettei mulla ole varaa luopua mulle tärkeästä ihmisestä sen takia, etten enää osaa luottaa. Pitäis vaan uskoa että joku voi oikeasti olla kaiken sen arvoinen. Ja ettei pitäisi antaa menneisyyden vaikuttaa tulevaisuuteen ja ehkä mun elämässä on pitkästä aikaa jotain pysyvää. Ei kai kukaan olis jaksanut kattoa tätä mun vaikeutta jossei olis varma että tästä jotain tulee. Tää taitaa olla mun paras joululahja.

Mulle tuli viime perjantaina kirje, jossa kerrottiin että pääsen taas kokeilemaan jotain uutta ihan pian. Joudun sanomaan hyvästit parhaille työkavereille, itse työtä ei kyllä tule ikävä. Ja mä oon niin innoissani! Enää kolme viikkoa, a-p-u-a.

Oon tyytyväinen kun tää joulu on pian ohi. Tänä vuonna ei ollut sitä vähääkään joulufiilistä, hankin lahjat aika kiireellä (ja vahingossa itelleni vaikka mitä... niistä myöhemmin lisää!) ja en päässyt leipomaan tai tekemään yhtään mitään muutakaan valmisteluja. Tänään kävin vanhempien luona syömässä koko perheen voimin ja ensimmäistä kertaa vuosiin joulupukkikin tuli vierailulle. Kummitustyttöjen onnea oli ihana seurata. <3


Mä oon morkannut nykyajan leluja, mutta vähänkö nää zombihirviöwhatever-nuket oli kivoja :D Haluun!


Aina vaan mun joulun paras hetki on käydä haudalla. Siellä on niin kaunista ja rauhallista.


Huomenna lähden Poriin ja jätän joulun taakseni. Ja kun palailen tännepäin niin näytän teille mitä kaikkea ihanaa uutta oon saanut! <3 Ne ansaitsee paremmalla ajalla kirjotetun ja kuvatun blogitekstin, hihi. 




sunnuntai 9. joulukuuta 2012

My belief is gone

On ollut taas aika hulinaa tää viikko. Ei oo jotenkaan kerinnyt yhtään kirjottelemaan. Kävin keskiviikkona taas vähän Ideaparkissa shoppailemassa. New Yorkerista lähti mukaan itselle hame, vyö ja vähän alusvaatteita... Ja toimin vähän personal shopperina ja "asiakas" oli tyytyväinen :) oon niin hyvä haha. Miksen vois tehä tollasta työkseni? Tyhmä minä kun en ottanut niistä housuista kuvia, ne oli niin kivat!

Mitäs sitte? Oli vähän itsenäisyysitsepäisyyspäivää, enpä tehnyt mitään isänmaallista. Käytiin vähän hakemassa Taco Housesta herkkuruokaa ja siinähän se. 

Perjantaina oli pakko käydä hakemassa Kenkärevosta nää Biancon ihanuudet. Mä kuolasin noita Revon ikkunassa jo alkusyksystä ja sitten lopulta kun sain tarpeeksi rahaa, niin ne oli tietenkin jo menneet kaikki. Mutta onneks näköjään niistä oli sitten tehty uusintatilaus, hoplaa!

Morjes, korkoa taitaa olla lähes 14cm, mutta on silti superhyvät jalassa kun on niin korkea tuo plato. Vielä kun keksisi missä näitä vois pitää...

Ja sitten ne pikkujoulut. Noh, ei tainnu tänäkään vuonna ihan kaikki mennä putkeen. Tässä se taas nähtiin kun jotain odotti niin sitten aina menee pipariksi (haha). Mutta alkuilta oli superkiva ja oli huippua nähdä kaikki parhaat tyypit! Loppuillan ja Roosterin olis kai voinut sitten jättää välistä. Huoh.

Reetta ei tainnu arvostaa kun tuunasin sen joulupalloista itelleni pikkujoulukorvikset.. Ja kyllä, ikäähän oli se 26v.

Mulla oli sama deitti kun viime vuonnaki! <3

Kovasti oli tarkoitus lähteä lauantainakin katselemaan kaupungille miltä yöelämä näyttää. Mutta kai se pikkujouluilu vei niin voimat, en kerta kaikkiaan päässyt ylös sohvalta ja sängystä sen vertaa, että olisin jaksanut alkaa katsomaan vaatteita mitä laittaa päälle ja meikkaus ja tukanlaitto, eäh. Täydelliset naiset Kuningattaren kanssa sohvalta katsottuna oli ehkä jälkeenpäin ajateltuna paras ratkaisu.




tiistai 4. joulukuuta 2012

All I wanna be is everything

Mä en ole ikinä ikinä ikinä tykännyt talvesta. Enkä tykkää vieläkään. Mutta kyllä aamulla kun töihin lähdin joutui ihan vähän hymyilemään kun kaikki oli niin nättiä. Ja ehkä sitä muutenkin oli aika hyvä fiilis. Kattokaa nyt! 


Yritettiin eilen kattoo Avataria. Ei hitto, miks ihmeessä kaikki hehkuttaa sitä? En ihan oikeasti ymmärtänyt mitään ja meni kikatteluksi koko homma. Kolmemetrisiä smurffeja ja sillei. Lopulta kanava käänty Neloselle ja jopa James Bond kaikessa typeryydessään oli huimasti parempi kun Avatar. Haha. Ehkä mä en vaan ymmärtänyt tai mielentila oli väärä. En tiedä.

Työviikko on alkanut aika mukavasti, päivät menny nopeasti. Huomenna olisi aamuvuoro ja sitten vähän vapaata ja perjantaina taas aamuvuoro ja sitten pikkujouluja! Eli helppo viikko tulossa ja onpahan jotain taas mitä odottaa. :)



hyvän mielen biisi :)


sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Give me love over this

Jee, onnistuinpa viettämään kerrankin rauhallisen viikonlopun. Teki ehkä ihan hyvää kaikkien näiden pikkujoulujen ja muiden kekkereiden keskellä olla hetki iisisti. Tosin mun viikonloppu venähti muutenkin neljäpäiväiseksi koska jouduin hakemaan saikkua loppuviikoks kun hankin itselleni jonkun flunssan poikasen. Vieläkin on pää vähän tukossa, mutta muuten jo hyvä olo. Eilen en enää kestänyt neljän seinän sisällä istumista kotivaatteissa, vaan meikkasin ja laitoin kivat vaatteet päälle ja lähdin käymään kaupungilla.


Sain värjättyä tukankin eilen. Olis pitänyt ottaa ennen ja jälkeen -kuvat. Nyt toi tukka on niin hyvä ja just oikean sävynen, mut voi jeesus missä kunnossa se taas oli ennen värjäystä. Tuntuu että tota juurikasvua saa olla koko ajan vaalentamassa ja punasta lisäämässä. Tää on niin hankala väri, että välillä meinaa kyllä mennä hermot koko hommaan. Mut sit kun se on just värjätty niin tykkään ihan hulluna. Mitämäteen. Huudan tyynyyn!

Voisi kyllä muutenkin huutaa. Miksi Tampere on niin pieni ja nää kaikki piirit vielä pienemmät. Mihinkään et voi mennä ettetkö törmää johonkin tuttuun. Eilenkin parin tunnin aikana tuli nähtyä kivoja tyyppejä... ja sitten niitä ei-niin-kivoja. Välillä tekis mieli vaan avautua ja huutaa kurkku suorana kun ihmiset osaa olla niin idiootteja. Eäh.

Mutta onneks on olemassa (netti)shoppailu. Mä niin ootan että ne kengät tulee! ...jos tulee. Sain jo hirveän kasan kissanruokaa sun muuta eläintavaraa ja sit Feeluniquen paketti tuli. Tilasin näiden Tigin juttujen lisäksi vähän muuta perusshampoota, mutta nää osoittautui kyllä huippuhyviksi. Mulla on ollu aiemmin tästä samasta sarjasta sitä kakkosvahvuuden shampoota ja hoitsikkaa, mutta kyllä nää kolmoset mun takkutukkaan toimi huomattavasti paremmin.



Ja sit kävin tänään ihan vähän vahingossa kääntymässä Ideaparkissa. En jaksanut kovin kauaa siellä pyöriä kun koko paikka oli täynnä "ihania" sulosointuja päästäviä lapsilaumoja ja ei tän eukon pää kestä sellasta. Mutta pääsinpäs vihdoin käymään siellä New Yorkerissa! Koska veronpalautukset tulee vasta ens viikolla, niin en uskaltanut ihan kokonaan villiintyä siellä, mutta toi koru oli pakko saada. Vähän pelottaa että jääkö se noihin microdermaleihin kiinni, mutta ajattelin testata sitä ens perjantain pikkujouluissa. Tai sit jos tekisi jonkun teippivirityksen, hmm. En tiedä, mutta ihana se on! 

Ei ihan hirveästi huvittais huominen työpäivä ja iltavuoro. Mutta onneksi on töitä vaan neljä päivää ens viikolla, ja ne pikkujoulutkin ja kaikkea. Kyllä mä kaiken kivan voimalla jaksan! Ja onneks on ne huiput työkaverit. 

Pitkästä aikaa Jenniä <3


Joskus kauan sitten sulle kelpasi se mitä meillä jo on tässä näin


tiistai 27. marraskuuta 2012

You come around all dressed in white

Joo-o. Oli vähän pettymys koko eilinen. Mulla ei alunperinkään ollut kovin hyvä fiilis lähteä keikalle, johtuko sitten maanantaista vai muista syistä, mutta osuipa taas ennakkoaavistukset kohdilleen. Toki keikka oli hyvä, ei kai tuollaiselta bändiltä muuta voi odottaakaan. Mutta mä olisin sen luullut olevan mahtava ja paras ja järjetön. Jotenkin multa jäi vaan se tietty juttu puuttumaan koko hommasta, mutta ehkäpä vika oli vaan mussa. Eäh. Mutta Helsinki oli aina yhtä kaunis kun ennenkin ja oli ihanaa nähdä Jenniä edes pikaisesti. Ja tää työpäivä oli kaikkea muuta. Hyi. Pitäisi mennä nukkumaan. Ei enää maanantaikeikkoja ikinä. 

Mä oon niin tyytyväinen kun tiedossa on ensimmäinen viikonloppu aikoihin kun ei ole mitään suunnitelmia. Ja mä aion pitää sen sillälailla.

Ei tää kirjottaminenkaan nyt oikein suju. Onneksi huomenna saa hakea mieltä piristäviä paketteja postista, mulla on huomenna joulu!


Pull the curtain aside for a while
So that I can for once have
The sun in my eye
You smile and say
It's a fine day

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Doomsday Party

Töttöröö. Viikonloppu, mihin se meni taas? Perjantain vietin kiltisti kotona ja oli oikeasti tosi kivaa olla pitkästä aikaa rauhassa ja kuunnella musiikkia ja kattoo telkkaa ja rapsutella kattimatteja. Tätä mä olin kaivannut. Lauantaina olikin sitten tän vuoden ekat pikkujoulut... Lempäälässä oli taas kiva käydä pitkästä aikaa ja nähdä kivoja tyyppejä, mutta miten me lopulta päädyttiin taas viettämään loppuiltaa Jennan kanssa kaksin? :D Tai no, kaksin ja kaksin hmh. Mutta ehkä sitä vois itsekin luovuttaa joskus aikasemmin kun neljältä. Mutta vaikka mä pelkäsin pahinta ja maalasin piruja seinille, olikin itseasiassa tosi kivaa. Ehkä se onkin siinä, kun enää ei odota yhtään mitään.

Leikin taas vähän volumasterilla. Se on kyllä ihan huippu! Oon kehunut sitä ennenkin ja kehun taas. Pitäis vaan jaksaa useammin väkertää sen kanssa!

Oooo. Huomenna sit God is an Astronaut! Hoplaa. Vähän harmittaa etten noiden töiden takia pysty lähtemään yhtään aiemmin kiertelemään mulle rakasta kaupunkia ja keikan jälkeen pitää äkkiä palata Tampereelle, että pääsee taas seuraavana päivänä töihin... hö. Mutta tosi kivaa silti päästä edes hetkeksi sinne ja nähdä keikka ja nähdä Jenni! 

Sain näin kauniin korun tuliaisena tuolta rapakon takaa. En tiedä olisinko tällästä ansainnut, mutta kyllä silti oon ihan rakastunut tähän. Haha, jollekin on tullut selväks et tykkään tähdistä ja blingblingistä! Ihanaa saada uusia tavaroita, miten niin materialisti. Tilasin vahingossa yhdet kengätkin kun oli tylsää yksi ilta. Oho.

Mun jaloissa huutaa tuollanen mustavalkoinen otus ja tuijottaa pahasti kun istun ja naputan vaan, enkä ymmärrä antaa iltaruokaa. Joten velvollisuudet kutsuvat... Hyvää uutta viikkoa kaikille! <3


torstai 22. marraskuuta 2012

The crazy cat lady

Hullu kissanainen iskee taas! Mulla on ollut tänään ja eilen vähän enemmän aikaa olla kotona ja seurata noiden kahden pöljän touhuja. 

Tosin tää tapaus näyttää enemmän lepakolta kun kissalta! Oli kiva yrittää eilen illalla mennä tonne sekaan nukkumaan kun toinen oli muovannut peitosta pesämöykyn eikä suostunut liikahtamaankaan. Torahampitkin pääsee oikeuksiinsa!


Eipä tässä tällä viikolla oikein mitään mainitsemisen arvoista ole tapahtunut. Vähän tilasin Zooplussalta ja FeelUniquelta tavaraa. Olin jo unohtanut miten kivaa nettishoppailu onkaan. Seuraavaks ajattelin metsästää suoravärejä (jos niitä saa halvemmalla) jostain internetin ihmeellisestä maailmasta. Kyselinkin jo vinkkejä.

En voi käsittää että huomenna on taas perjantai. Mihin nää viikot menee? Joulukin on ihan kohta. Onneks tänäkään vuonna en ajatellut asiasta stressata yhtään enempää kun ennenkään, ei siinä enää mitään hohtoa olekaan. Paitsi ne kaikki ihanat ruuat, nam! 

Katsotaan tapahtuuko viikonloppuna mitään, mistä tänne viitsisi kertoa. Ainakin yhdet pikkujoulut on tulossa, muusta ei olekaan tietoa.


sunnuntai 18. marraskuuta 2012

You said every soul needs a home

Ihmiset on niin sekaisin. Miten taas näin pienessä ajassa on törmännyt niin moneen pahantahtoiseen ja kamalaan urpoon? Ite ainakin yrittää elää niin, ettei loukkais ketään. Toki ehkä se on mahdotonta, kaikkia kun ei vaan voi miellyttää. Mutta miksi miksi miksi ihmiset ei osaa käyttäytyä yhtään? Ja miksi mua ei vaan voi jättää jo rauhaan? Ketä voi oikeasti mun tylsä elämä kiinnostaa noin helvetin paljon? Mä oon niin väsynyt tähän.

Tekis oikeasti mieli kirjottaa vaan sata ja yksi kirosanaa. On niin sunnuntaifiilis. Pitäis joskus levätäkin, eikä vaan riekkua kaikki yöt jossain. On ollut taas ihan hauskaa, mutta alkaa taas riittämään. Nää fiilikset menee niin kausittain.

Mun piti tänään käydä New Yorkerissa kun se avattiin Ideaparkkiin torstaina. Ekan palkkapäivän kunniaks teki mieli käydä vähän ostamassa jotain. Mutta fiksuna tyttönä olin luvannut mennä auttamaan kuntokeskuksen + painojen roudaamisessa toiseen kerrokseen, taloon jossa ei tietenkään ole hissiä. Mä vihaan muuttamista ja tavaroiden kantamista ja ihan kaikkea tuohon liittyvää! Olin ihan rikki kun jouduttiin juoksemaan raput joku kymmenen kertaa että saatiin kaikki osat sisälle... oli pakko purkaa kaikki laatikot ja viedä pienemmissä osissa, ensimmäistä kokonaista laatikkoa jaksoin kantaa peräti kolme ensimmäistä askelmaa ja olin kuolla.


Alkaa tää väsymys ja elämäntavat näkymään naamassakin taas. Tuntuu että nyt on oikeasti taas kova halu oikeasti rauhottua ja huolehtia itsestä. Tähän asti tää oli vielä hauskaa.



I know you are still here somewhere
But I don't want to find you
Even if you'd like to forget
Some memories will come back
You have to swallow the pain
Despite the taste



sunnuntai 11. marraskuuta 2012

How could this go so very wrong?

Mitä mä voin sanoa? Eilinen Katatonian keikka oli silkkaa rakkautta, koko viikonloppu pelkkää hyvää. Tai no melkein pelkkää hyvää. Eihän tälläsestä kännykällä otetusta kuvasta voi välittyä se fiilis, mutta jos edes yrittäis. Vähän harmittaa, ettei tullut muille keikoille lähdettyä... Mutta toisaalta en tykkää yhtään Circuksesta keikkapaikkana ja Jyväskylä, -never again. Haha. Pakkahuone on aina vaan yks lemppari.



Nyt on taas ankea sunnuntaifiilis. Miksi just tänään piti olla sovittuja menoja ja aikainen herätys? Pitäisköhän tässä itkeä vai nauraa, miksei osaa olla ajattelematta liikoja? Miksi ensin ei tapahdu yhtään mitään ja sit kaikki tapahtuu samaan aikaa, stna. Ehkä mä olen vaan ihan hiljaa. Onneks huomenna on maanantai. Ja onneks tapahtu mitä tapahtu, mulla on maailman paras tukijoukko ympärillä. Mä oon niin onnekas, että oon löytänyt näin paljon ihania ihmisiä mun elämään.

Mun tietokone osoittaa hajoamisen merkkejä, eilisen äänet oli kun lentokoneesta. Onneks mä oon varastoinut kaikki kuvat ja muun tärkeän tuonne ulkoselle kovalevylle niin menetys ei olisi niin suuri jos tää joku päivä ei enää lähtiskään käyntiin. Eikä tää oo edes kovin vanha, mutta takuu on umpeutunut juuri. Kuinkas muuten? Mun edellinen kone kesti 5v ja lopulta tuhosin sen itse kun onnistuin kaatamaan siihen vesilasin päälle. Hyvä minä! Mä en vaan haluaisi laittaa rahoja nyt tuohon, mä haluun shoppailemaan vaatteitakenkiälaukkujameikkejähiusjuttuja! Torstain tilipäivä, saavu jo.

Ensi viikon lupaus. Mä skarppaan näiden kuvien kanssa.

How could this go so very far
That I need someone to say
What is wrong
Not with the world but me

tiistai 6. marraskuuta 2012

I can't get over any of this

Töttöröö. Viimeiset kaksi viikkoa on mennyt ihan supernopeaan ja tottuminen arkeen on ollut vaikeaa. Mutta on silti kivaa, että kaikki päivät ei mee nukkuessa. Niin ja palkkapäivän toivotan myös tervetulleeksi takasin elämään mielelläni. Uusi työ on ollut yllättävän mukavaa, vaikka en voisi kuvitella tekeväni tuota kun toistaseksi. Työkaverit on huippukivoja ja tällä viikolla Sweet pöllähti sinne kans. Haha. Onhan se kiva että on tuttuja. 

Kävin hakemassa tälläsen uuden rakkauden kotiin. Samsung Galaxy S III. Pitkään mietin että olisinko odottanut 4g versiota, mutta nähtyäni sen hinnan tyydyin tähän. Haha. Ja mikä tärkeintä, sitä ei olisi saanut punaisena. 

Mitäs muuta? Mä en ymmärrä muita, mä en ymmärrä itseäni. Mä en jaksais enää stressata tästä samasta aiheesta, miksi mikään ei mee ikinä helposti. Miksimiksimiksi. Onneks mulla on huippuja kavereita, uusi työ ja uutta mietittävää. Niin ja noi kissat. Hah. Mä oon nauranut niiden toilailuille taas joka päivä... Kiva kun Vili on muuttanut mun sukkalaatikkoon asumaan. Aamulla on mielenkiintoista hirveässä kiireessä etsiä sukkia tuolta kissan seasta. Onko muilla yhtä pöljiä lemmikkejä?


Viikonloppu vois tulla ihan vähän nopeammin. Tahtoo nähdä jo Katatonian keikan. Ja ihanaa kun Jennikin tulee pitkästä aikaa Tampereelle. Muusta mä en tiedä, enkä mä haluakaan. Vähän ahdistaa perjantai, mutta ei pitäisi maalata piruja seinille. Ehkä laitan puhelimen vaan kiinni ja yritän pitää hauskaa. 




maanantai 29. lokakuuta 2012

!


<3

tiistai 23. lokakuuta 2012

I never knew that a beautiful smile could turn into a grin in a blink of an eye

Kun ei tule uni niin se ei tule. Viime yönä tuli nukuttua ehkä viis tuntia ja tästä yöstä ei taida tulla yhtään sen parempi. En vaan saa unta tähän aikaan. Jos huomenna sitten olisi jo niin väsynyt ettei tarvisi kekkuloida tähän aikaan enää hereillä.

Mulla oli tänään eka työpäivä. Oli ihan superkivaa, vaikka olikin vasta koulutusta. Huomenna toivon mukaan pääsis jo vähän tekemään oikeita töitäkin! Mä oon jotenkin niin oudolla tavalla innoissani tästä etten senkään takia saa nukutuksi. Mä oon niin ilonen, että sain töitä vihdoin. Ja että saan jotain muuta ajateltavaa, tää ihmissuhdesoppa h-a-j-o-t-t-a-a. Mä vaan välttelen kaikkea. Meneekö ongelmat pois jos vaan toivoo niin?

Viime viikonloppu meni onneksi paremmin kun mä kuvittelin. Oli niin ihanaa nähdä vaan kavereita. Oli vieraita vähän muualtakin kun Tampereelta. Ei sillä että näissä tän kaupungin palleroissa mitään vikaa olisi. Hihi. Jäi vähän noi Lost in musicin keikat vähälle, mutta tuleehan näitä. Se Katatoniakin on ihan pian jo. 


Leikin taas vaihteeksi noilla pidennyksilläkin viikonloppuna. Ja tuhlasin vähän vaatteisiin, oho. Ostin ton pitsimekon hennesiltä ja vähän muutakin. Mutta perustelin kaikkea sillä, että "mulla on aihetta juhlaan". Kuinka kauan tohon tekosyyhyn voi vedota?

Mulla on taas vaihteeksi tukkakriisi. Vähän haaveilisin tummasta, en välttämättä mustasta, pitkästä tukasta. Tai siitä oranssista, vaikka ei se sitten kuitenkaan ollut mun juttu. Tai jostain muusta uudesta! Pitäiskö leikata otsis? Ostaa lisää mustaa pidennyshiusta? Tai sitten vetää vaikka kaljuksi ja ruveta käyttään peruukkeja!


You put the words into my mouth
You think that you're special and it makes you proud
We can't get along but at least we can try to go on with our lives
Without hurting each other

perjantai 19. lokakuuta 2012

Lights go down

Kuningatar Kassinen on elävien kirjoissa neljää hammasta köyhempänä ja tuliaisiks saatiin kolmea uutta lääkettä. Mutta silti, elävänä! <3

Aihetta on juhlaan muutenkin, koska maanantaina loppuu tää lusmuilu ja köyhäily, nimittäin sain töitä! Kaikkein parasta tässä on työajat, ennen yhdeksää ei tarvii mennä ikinä töihin ja viikonloput on aina vapaana. En parempaa olis voinut toivoa.

Eilen alko Lost in music ja kävästiin kattomassa Idiomatic. Oli taas kerran hauskaa, ylläri. Tänäänkin vois jossain kävästä kun kerrankin jotain tapahtuu ja ehkä huomennakin kun Helsingin reissukin peruuntui.. Mistä näistä tietää, parempi kun ei suunnittele mitään.

Pikkuinen, räjähtänyt potilas. Tassustakin ajeltu kaikki karvat että saatiin verikoe otettua. Voi pientä.

Tajusin vasta vähän aikaa sitten kuinka paljon tää tukka on kasvanutkaan, kun Maija mainitsi asiasta. Sitä kyllä pitäisi jonkun asiantuntijan vähän saksia kun oon vaan ite pätkinyt noita latvoja ja etuosaa...


maanantai 15. lokakuuta 2012

No one there

Viikonloppu vaati veronsa ja jälleen elämässä on yksi ihminen vähemmän. Mä en tiedä onko tää mun paras päätös vai teinkö mä suurimman virheen ikinä? En mäkään sentään ihan kaikkea siedä. No. Nyt on pakko keskittyä vain olennaiseen, eli pikkuisen karvakasan kuntoon saamiseen ja oman elämän järjestämiseen. Ei tästä tule enää mitään näin, kaikki yöt menee stressatessa ja päivät nukkuessa univelkaa pois. Mä vaan toivon että saisin jonkun niistä miljoonasta työstä mitä oon hakenut. Tarviin jotain joka vie mun ajatukset pois.




If freezes my heart, my desperate heartTo think we both will die alone

On tässä syksyssä ja yksinäisyydessä kuitenkin jotain mistä mä kieroutuneella tavalla nautin. Ja syksymusiikki ja kynttilät ja yöt. Kunhan se talvi ei vaan koskaan tulisi.



perjantai 12. lokakuuta 2012

:D

Eilinen ja tää päivä on koostunut lähinnä tästä: 


Kissojen ja koirien lääkintäohje:

I. Kuinka kissalle annetaan pilleri

Nosta kissa syliin ja pitele sitä vasemmalla käsivarrellasi kuin pitelisit lasta. Aseta oikea etusormi ja peukalo kissan suun molemmin puolin ja paina hellästi poskia samalla kuin pidät pilleriä oikeassa kädessä. Kun kissa avaa suunsa, pudota pilleri suuhun. Anna kissan sulkea suunsa ja nielaista.

Nosta pilleri lattialta ja kissa sohvan takaa. Pitele kissaa vasemmalla käsivarrellasi ja toista prosessi. Hae kissa makuuhuoneesta ja heitä pehmennyt pilleri pois.

Ota uusi pilleri pakkauksesta ja pitele kissaa vasemmalla käsivarrellasi ja pidä kiinni takajaloista lujasti vasemmalla kädelläsi. Pakota kissan leuat auki ja työnnä pilleri suun takaosaan oikealla etusormellasi. Pidä kissan suuta kiinni laskien samalla kymmeneen.

Poimi pilleri akvaariosta ja kissa vaatekaapin päältä. Huuda puoliso sisään pihalta.

Polvistu lattialle pitäen kissaa kiilattuna lujasti polviesi väliin pitäen kiinni etu- ja takakäpälistä. Älä välitä kissan matalasta mouruamisesta. Käske puolison pitää kiinni kissan päästä lujasti yhdellä kädellä, samalla kun tunget puista viivoitinta kissan suuhun. Liu'uta pilleri suuhun viivotinta pitkin ja hiero kissan kurkkua voimakkaasti.

Hae kissa verhotangolta ja ota uusi pilleri pakkauksesta. Pistä muistiin uuden viivoittimen osto ja verhojen korjaus. Lakaise rikkoutuneet koriste-esineet takasta ja laita ne syrjään myöhempää liimausta varten.

Kääri kissa isoon pyyhkeeseen ja pyydä puolisoasi makaamaan kissan päällä niin, että sen pää juuri ja juuri näkyy puolison kainalon alta. Pistä pilleri mehupillin päähän, pakota kissan suu auki lyijykynällä ja puhalla mehupilliin.

Varmista lääkepaketista, ettei pilleri ole vaarallinen ihmiselle. Juo lasi vettä, että saat maun pois suustasi. Laita laastari puolison käsivarteen ja pese veri pois matosta kylmällä vedellä ja saippualla. Hae kissa naapurin halkoliiteristä.

Ota uusi pilleri. Laita kissa kaappiin ja sulje ovet kaulan kohdalta niin että pää jää näkyviin. Pakota suu auki jälkiruokalusikalla. Ammu pilleri kissan kurkkuun kumirenksulla.

Hae ruuvimeisseli työkalupakista ja kiinnitä ovi takaisin saranoilleen. Laita kylmäkompressi poskellesi ja tarkista rokotuskortistasi viimeisen jäykkäkouristusrokotuksen päivämäärä. Heitä T-paita roskiin ja hae toinen paita makuuhuoneesta. Soita palokunta hakemaan kissa puusta tien toiselta puolelta. Pyydä anteeksi naapurilta, joka törmäsi aitaan väistäessään kissaa.

Ota viimeinen pilleri paketista. Sido kissan etu- ja takakäpälät yhteen puutarhalangalla ja sido se kiinni ruokapöydän jalkaan. Etsi paksut näppylähanskat vajasta. Pakota kissan suu auki pienellä jakoavaimella.

Työnnä pilleri suuhun ja iso fileepihvinpala perään. Pidä päätä pystyasennossa ja kaada puoli litraa vettä kurkkuun jotta pilleri huuhtoutuu alas.

Pyydä puolisoa viemään sinut ensiapuun ja istu rauhallisesti hiljaa kun tohtori tikkaa sormesi ja käsivartesi sekä poistaa pillerin jämät oikeasta silmästäsi. Poikkea matkalla huonekalukauppaan ostamaan uusi pöytä.

Soita eläinlääkärille ja pyydä kotikäyntiä.

II. Kuinka koiralle annetaan pilleri

1. Kiedo pilleri pekoniin.
2. Se siitä.



Olisiko sittenkin pitänyt ottaa se koira? Tulkaa joku auttamaan tai rouva Kassinen ei saa ikinä otettua lääkkeitään.

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

In all this chaos the trace of clarity you are the only one I see

Sunnuntai ja tyhjä pää. Mun tarttee nyt oikeesti ryhdistäytyä, en halua että jokainen viikonloppu päättyy tähän samaan fiilikseen. Aina. Miksei voi vaan muistella niitä hyviä hetkiä vaan sen sijaan kaikki ikävä pyörii päässä... Mä vihaan sunnuntaita. Ja maanantaita. Tervetuloa huominen.

Noh. Oli kuitenkin huippua nähdä kaikkia mukavia ihmisiä ja tutustua uusiin. Olla poissa Tampereelta eikä ajatella yhtään mitään. Ja päästä ekaa kertaa limusiiniin, hahaha. 

Nyt tekis mieli valvoa koko yö ja kuunnella syksymusiikkia. Palataan ens viikolla ehkä vähän iloisemmissa merkeissä.



Miten kukaan voi väittää että musiikki ei merkitse mulle mitään.

perjantai 5. lokakuuta 2012

Reality bites me

Mä ihan vähän vahingossa käväsin eilen kaupungilla, mun ei pitänyt tuhlata yhtään mutta oli pakko ostaa jotain pikkujuttuja. Onneks mitkään vaatteet tai kengät vieny mun sydäntä niin ei tarvinnu ihan kaikkia rahoja hukata. Ihan kun mä mitään oikeasti tarvisinkaan. Hahah. Päivän paras ostos oli kyllä tää Tangle Teezer.


Mä oon haaveillut tästä jo kauan. En vaan ole saanut aikaiseksi ostaa sitä kun oon tykännyt tosta mun Balmainin harjasta niin paljon. Mutta sillä ei kyllä selvitellä isoja takkuja ollenkaan kun se on tarkoitettu oikeasti pidennyshiuksille ja on vähän liiankin hellävarainen. Mutta tää kyllä selvittää noi latvatkin hyvin mitkä on vaalennusten jäljiltä niin kuivat ja aina takussa. Vähän kestää tottua tohon muotoon kun siinä ei ole minkäänlaista vartta ja tuntuu vähän liian isolta käteen, -ainakin aluksi.

Sitten tarvitsin kaikkea viikonlopuksi jos vaikka vähän panostais ulkonäköönkin välillä. Nää viikot menee aina ilman meikkiä, tukka takussa (enää ei sitäkää :D) ja rumissa vaatteissa haha. Kävin ostamassa vähän ripsiliimaa ja hiuslakkaa ja koruja. Ai niin ja värjäsin tänään tukankin! Tosin siitä tuli ihan eri sävyinen kun noista pidennyksistä, joten ne jää nytten sitten kotiin odottamaan. Ehkä seuraavalla kerralla onnistuu taas. Tää punanen on aina niin vaikea. Äh.

Vieläkin tulee mietittyä ihan liikaa tota viime viikonlopun tapahtumaa, josko huomisen jälkeen sais taas palata normaaliin arkeen ja unohtaa kaikki ikävät jutut. Ei oo huvittanut edes käydä missään, ruokakauppaankin raahautuminen on ollut hankalaa... Onneks eilinen kaupunkireissu piristi vähän. Mullapas onkin paras äiti.

Ja onneks mulla on nää ihanat pallerot, mä en osais enää kuvitella elämää ilman näitä. Nytkin Vili nukkuu tuossa sylissä kun kirjottelen tätä. :')

Tilasin Zooplussalta kissanruokaa ja -leluja ja kaikista kivoin juttu oli tää laatikko, hohhoijaa. :D



Jospa sitten vielä vähän kattois Pretty Little Liarsia (kiitos vaan Aksu suosituksesta, jäin koukkuun!), se oli mulle ihan uus tuttavuus. Just sopivaa hömppää tähän mielentilaan.

maanantai 1. lokakuuta 2012

My belief is gone

Kylläpä tuli huomattua taas kuinka sekaisin tää maailma on. Mistä näitä idiootteja oikein löytyy? Vai onko oikeasti jonkun mielestä oikeutettua lyödä toista vaan sen takia ettei hiusten mitta miellytä silmää? Voi helvetti. Onneks suuremmilta vahingoilta vältyttiin, mutta taas kerran pääsee selvittään poliisien kanssa asiaa. Mä alan olemaan tuttu näky poliisilaitoksella, vaikka ite en oo mitään tehnyt. Kohta voi ruveta eleleen pelkillä korvausrahoilla, haha.

No joo, se siitä. On tässä viime päivityksestä tapahtunut kaikkea kivaakin! On ollut reissu taas kerran Poriin, Anatheman huippuhyvä keikka, Idiomaticin levynjulkkaria (kannattaa muuten kuunnella Spotifysta!), ihania ihmisiä ja vaikka mitä. 

En todellakaan edes yrittänyt päästä eteen, mutta Pakkahuone ei ollutkaan niin täynnä kun olisin voinut kuvitella ja tohon pääsi ihan vaan kävelemällä. Oli taas kerran niin älyttömän hieno keikka Anathemalta. Taisin olla yli puolet keikasta kananlihalla, haha. Kännykällä otetut keikkakuvat </3

Viime lauantai ja Koskenranta. Eipä tarvii sinnekään enää mennä fiilistelemään nättiä kaupunkia.

Sunnuntain toinen lohduttaja.

Mitäs muuta. Öyh. Ei nyt oikein suju tää työnhaku, vaikka yritys onkin kova. Onneks tässä nyt ei ole mitään hätää, mutta kyllä toi ihan tavallinen arki jo kelpais. Niin ja raha. Hirveästi tekis mieli shoppailla mutta nyt ei kertakaikkiaan pysty. Ei yhtään. Mä oon kieltänyt itseltäni nettikauppojen selailun ettei tuu paha mieli.

Huomenna pitäis varmaan värjäillä taas vähän hiuksia. Välillä tekis mieli tehdä jotain radikaalia tälle päälle, mutta sit taas kun tää on just värjätty niin mä tykkään tästä ihan hulluna. Nyt haalistunut punanen höystettynä tummaan juurikasvuun saa kyllä ajattelemaan jotain ihan muuta. Jotain uutta. Mutta mitä? Ehkä mä nyt vuorottelen tän puolipitkän ja pitkän välillä ja toivon että se riittää toistaseksi. Toisaalta olisi kiva joku vähemmän huomiota herättävä väri... Vaikka kyllä viime viikon "punainen tukka ja perunamaa" -kommentti vähän hymyilytti. Haha. 

Mulla olis pitkästä aikaa kaikki resurssit olla onnellinen, mutta silti en osaa olla stressaamatta. Mua ahdistaa kaikki aiempi ja kuinka kaikki meni niin pieleen. Mikä muka nyt tässä olis erilaista? En haluais että menneisyys pilaa tulevaisuuttakin, mutta en löydä keinoa päästä eteenpäin. Eäh. Ei pitäis avautua tänne.

You will never realize
What darkness lies inside
Inside my mind









ps. Ihan liikaa hyviä bändejä, en ehdi kuuntelemaan kaikkea! <3

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Uutta tukkaa part 43756

Aamuisia hiuskokeiluja. Mulla on vielä noi Aksun jatkot täällä kotona ja tilasin DreamHairilta noita pelkkiä klipsejä ja askartelin ne mun pidennyksiin. Tai osaan, urakkaa on nimittäin vielä jäljellä. Vähän tekisi mieli laittaa noi viikonlopuks kun tiedossa on synttärikekkereitä kaksin kappalein. Mahtaakohan ne pysyä mun vauhdissa? Mulla on ollut aina vaan teippipidennyksiä ja ne nyt ei irtoa kunnolla edes repimällä. Hmmhmm.



Tuli kerrankin herättyä ajoissa kun piti mennä työkkäriin. Joka sitten kyllä osoittautui ihan turhaksi käynniksi, heh. No huomenna on aamusta työhaastattelu, hyvä vaan yrittää korjailla tätä unirytmiä pikkuhiljaa. Mulla oli muuten maanantainakin yks haastattelu. Ehkä nää asiat tästä järjestyy joskus. 


maanantai 17. syyskuuta 2012

Always keep your mouth shut and hide it if you're broken

Huhhuh. Pori tuli eilen Tampereelle niin jäi taas kirjottamiset. Oli muka paljon asiaa ja nyt on pää ihan tyhjä. Mutta takana on kiva viikonloppu Helsingissä. Mä olin ostanut hurjan viiden euron (kiitos Expressbus) hintaisen bussilipun jo ennakkoon ja suuntasin perjantaina hyvillä mielin Helsinkiä kohden. Mulla oli bussissa hiukan hankalaa olla kun Aksu nauratti mua Facebookin chatin välityksellä. Kiva oli tirskua yksin siellä mm. tälle kuvalle. 

Haha. Tää oli ollut Irc-galleriassa päivän kuvana ja toi naama yhdistettynä Aksun "kivat hampit" -kommenttiin aiheutti mulle bussissa niin vaikeen olon että oli pakko purra huulta ja hihittää ääneti. Oli ehkä vähän huonosti nukuttu yö takanakin. 

Kun pääsin perille yritettiin vähän shoppailla huonoin tuloksin ja lopulta lähdettiin suosiolla Kallioon valmistautuun iltaan. Aksu oli ihana ja meikkas mut, harmittaa kun tuli niin kiire ettei ehditty ottaan kuvia siitä. Koko ilta meni Bäkkärissä, sinne tuli vaikka ketä tuttuja... Osa oli menossa kattoon Placeboa, mutta kun se perui keikkansa niin saatiin sitten kunnon iso porukka kasaan. Koko ilta meni ihan liian nopeasti ja loppujen lopuksi ihan liian överiksi. Mutta ei kai se ole niin justiinsa. Jälkeenpäin kuultiin että Placebon tyypitkin oli olleet bailaamassa siellä, mutta eihän kukaan meistä ollut mitään tajunnut. Hahaha.

Lauantai lähti käyntiin vähän nihkeesti, mutta oli ihan rentoa olla Kalliossa ja syödä hyvää ruokaa (Aksu teki! <3) Vähän teki mieli jäädä vielä toiseksi yöksi, mutta oli pakko lähteä... Pitkällehän se tosin venyi ja olin vasta ennen yhtätoista kotona. Ja aivan rikkipoikkiväsynyt, ei vanha enää jaksa. 

Pitkä (laina)tukka ja kanafetapastaa

Ihana kuvanlaatu kun oli pimeää! Mutta pitkä tukka.