Tää nukkumistouhu on kyllä mennyt ihan överiksi. Piti mennä Paprika Korpsin salakeikalle ja kaikkee, -mä vaan nukuin kaiken ohi. Onneksi ei ollut kuitenkaan mikään suosikkibändi, mutta kyllä vähän harmittaa kun olisivat olleet tuossa naapurissa. Eäh. Hetkeksi kun suljen silmät niin herään kolmen tunnin päästä enkä tiedä onko aamu vai ilta. Voisi koittaa nukkua yöt ja päivällä tehä jotain ettei tää loppukesä mene ihan harakoille. Onneks huomenna on jotain menoa edes niin tulee vähän normaalimpi päivä. Synttäripäiväkauhistus, mutta kivaa nähä parhaita tyttöjä. <3 Voisi yrittää kääntää jotain ihan uutta lehteä elämässä taas kerran, josko sitä vihdoin pääsisi yli kaikesta vanhasta... Mun elämässä on pitkästä aikaa jotain uutta, vähän pelottavaakin ehkä, mutta se on uutta. Haluaisin heittäytyä tähän mukaan vaan sen takia että ihastuisin ja unohtaisin, -vaikka se sitten päättyisikin huonosti. Uskaltaisinkohan?
Tekisi mieli värjätä tuo oranssikin takaisin. Ääh. Joka kerta mä haluan jotain uutta kun yritän saada elämänikin järjestettyä uudestaan. Aina se jotain uutta on uus hiusväri, uus tatuointi tai uus lävistys. Muuten pitäisi olla helppo homma kun en kestoväreillä oo nyt lainkaan värjännyt... Mutta miksi, MIKSI, mun piti laittaa sitä Elumenia taas päähäni?!
Viikonloppu oli taas mukava, Lahdestakin tuli vieraita Tampereelle. Mä oon varmaan sanonut tän ennenkin, mutta mulla on parhaat kaverit. Miten onkin ollut niin onnekas että on löytänyt niin montaa huippua tyyppiä mun elämään? Välillä tuntuu ettei aika riitä kunnolla kaikille, mutta kaikki ymmärtää sen, eikä pidempien taukojenkaan aikana toisiamme unohdeta.
Tulipas taas avautumista. Heh. Tässäpä vielä yksi biisi mihin rakastuin viikonloppuna.
2 kommenttia:
Parhainta oli kyllä nähdä :*
No äläpä! :) <3 askartelin sen palasenkin jo kiinni tuohon ranteeseen, hihi!
Lähetä kommentti